Kosken kirkko

(rakennettu vuosina 1933-34, vihitty käyttöön 17.2.1935)

 
Itsenäinen seurakunta Koskesta tuli v. 1913. Tätä koskeva senaatin myönteinen päätös on päivätty jo 1.10.1901, mutta määräys astui voimaan vasta v. 1913 Marttilan kirkkoherran vaihtuessa.

Vuonna 1898 tehtiin päätös uuden tiilikirkon rakentamiseksi. Kun arkkipiispa Johansson seuraavana vuonna totesi silloisen kirkon lainvastaiseksi, tehtiin 1907 päätös kirkon rakentamiseksi nykyiselle paikalle Harakkamäelle. V. 1908 hyväksyttiin arkkitehtikilpailun tuloksena Penttilän suunnitelma harmaakivikirkon rakentamiseksi. Maailmansota esti suunnitelman toteutuksen.
 

kirkko2.jpg

Vuonna 1932 oli rakennuskassa karttunut riittävän suureksi, jotta voitiin ryhtyä tosi toimenpiteisiin. Valtiolta ei saatu pyydettyä lainaa, koska senaatin aikanaan (26.9.1912) hyväksymät piirustukset olivat jo liian vanhanaikaiset. Tämän vuoksi käännyttiin arkkitehtitoimisto Toivo Paatelan puoleen. Hänen piirustuksensa hyväksyttiin 5.7.1933. Uusi kirkko rakennettiin kokonaan uuteen paikkaan, Harakkamäelle. Kirkko on järjestyksessä viides. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1933 ja 17.02.1935 arkkipiispa Kaila vihki nykyisen kirkon. - Nykyinen kirkkosali on arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunion vuonna 1985 suunnitteleman sisäkorjauksen ja puhdistuksen leimaama.

Kirkko on itätornillinen pitkäkirkko, jonka länsipäätyyn liittyy runkohuonetta kapeampi ja matalampi sakaristo. Tyylisuunta on lähinnä neoklassinen. Kirkon ulkoseinät on rapattu ja maalattu valkoisiksi, viimeksi vuonna 1973. Katot ovat punatiilestä. Sivuseinien ulkopituus on 27 m, niiden korkeus räystääseen 8 m, päädyn leveys on 14 m. ja korkeus 19 m. Koko kirkon ulkopituus on 40 m.


Runkohuoneen sivuseinien länsipäähän liittyvät toisiaan vastapäätä olevat aivan matalat ja kapeat kylkiäiset joiden satulakaton harja nousee runkohuoneen ja jyrkän satulakaton räystään tasalle. Suppeat kylkiäiset liittyvät tosin kirkkosaliin, mutta ne voitiin alkuaan eristää liukuovilla suljetuiksi tiloiksi. Kylkiäisiin johtavien aukkojen yläpuolelle on taiteilija Bruno Tuukkanen maalannut tuomion ja rauhan enkelit.

Saarnatuoliin kuuluu jalaton, monikulmion muotoinen kori ja litteä, monikulmion muotoinen ristikoristeinen katos. Korin sivuihin on Bruno Tuukkanen maalannut apostolit Pietarin ja Paavalin.



kirkkosis.jpg

alttaritaulu_p.jpg

Alttari on koivua, reunoissa tummaa laseerausta. Alttarin yläpuolelle on ripustettu edellisen kirkon alttaritaulu yksinkertaisen katoksen alapuolelle. Signeeraamaton, kaksiosainen taulu on maalattu kankaalle öljyvärein. Alaosan aiheena on Ehtoollisen asettaminen ja yläosan Pyhä Kolminaisuus Rubensin esikuvan mukaan (kalustoluettelon mukaan "Lunastuspäätös"). Taulu on ostettu vuonna 1848 turkulaiselta maalarilta C.G. Söderstrandilta 200 ruplan hinnalla.

Kirkon urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1935. Niissä on 23 + 3 äänikertaa, koneisto on pneumaattinen. Vapaita muistipaikkoja on käytössä kaksi.
 

Urkulehterin kaiteessa on Bruno Tuukkasen maalaamia kohtauksia Jeesuksen lapsuudesta: paimenet ja enkelit, Jeesuksen syntymä, kuninkaitten kumarrus ja pako Egyptiin. 



urut1.jpg

urut2.jpg

Äänikerrat on jaettu kolmelle sormiolle. Erikoisuutena on Aarne Wegeliuksen laatimat italiankieliset äänikertanimet sekä tuon ajan tyypillisesti runsas oktaavikoppeleiden määrä